*saadut tuotteet merkattu

En ole tippaakaan syysihminen ja olen täysin samaa mieltä, kuin viisivuotias poikani, että voisimme mielellämme asua paikassa, jossa olisi aina kesä. Tosin siihenkin varmasti kyllästyy. Tänä vuonna olen kuitenkin ollut jopa pikkaisen innoissanikin syksyn tulosta ja olen jopa harjoitellut enemmän valokuvaamista vähemmässä valossa ja harmaina päivinä, jolloin talven ja pimeiden päivien tulo ei tunnu niin katastrofaaliselta valokuvausmielessäkään.

Perustin muuten vihdoinkin myös instaan valokuvausjutuilleni oman tilin @pinjas_photography :n ja innostuin uudelleen myös kokeilemaan video-kuvaustakin. Tällä hetkellä minua kiinnostaa kuvata eniten some-kuva-tyylisiä lifestyle-kuvia niin yrityksille kuin bloggaajille ja muille vaikuttajille.

Viikonloppuna sain kuvailtua omista lapsista ja samanikäisistä serkuista kivoja, syksyisiä kuvia, ne jäävät perhe-albumeihin, mutta samalla nappailin kuvia syksyn ihan mielettömän upeista sävyistä! Ja hieman myös ihan kauniista harmaudestakin, kun vietimme viikonloppua Tammisaaressa.

En tiedä näyttääkö syksy nyt vain eritysen ihanalta siksi, että korona-tilanteesta johtuen ei voi edes unelmoida ulkomaanreissuista, joten huomio tulee kiinnitettyä kaikkeen kivaan, mikä löytyy lähempää.

Ehkä ainoita asioita, joista syksyssä olen aina pitänyt on pehmeät huivit ja isot neuleet sekä tietenkin villakangastakit! Villakangastakkeja kaapistani löytyykin iso pino ja ne kaikki ovat ahkerassa käytössä. Yksi lemppareistani on Kappahlilta pari vuotta sitten saatu suoranmallinen beige takki*, joka on edelleen ahkerasta käytöstä huolimatta todella hyvässä kunnossa. Ehkä hieman voisin sitä siistiä nukkanyppijällä tässä joku päivä kuitenkin.

Vaikka monesti pidänkin neutraaleista sävyistä, aina silloin tällöin ihastun johonkin värikkäämpään sävyyn. Tänä vuonna ensimmäinen värikkäämpi suosikkiasusteeni on ollut Lasessorilta saatu mauven sävyinen Kuura-villahuivi,* jollainen minulta löytyy kaapista ( ja edelleen käytöstä ) myös harmaana. Tuo harmaa oli viimetalven ehdoton ykkös-huivini ja se olikin päälläni lähes jokaisessa talven kuvassani. Lasessorin verkkokaupasta, lasessorshop.com :sta saat muuten 15% alennuksen koodilla PINJA, jos sinulta puuttuu vielä talven asusteita kaapistasi.

Nilkkureita olen myös muuten syksyssä rakastanut, mutta nyt olen vähän innostunut myös saappaista sen myötä, kun sain anopiltani kivat ruskeat melkein yli polven yltävät saappaat. Kurkkaa pari postausta taaksepäin, niin näet millaiset ne olivat. En kuitenkaan ole ihan varma, miten tulisin pidempiä saappaita oikeasti käyttämään. Mekkojen kanssa ne olisivat ihania, mutta arjessa en niin paljon mekkoja jotenkin osaa kuitenkaan käyttää. Farkkujen kanssa käytettynä mieleeni tulee ehkä liikaa aika teini-vuosiltani, jolloin käytin saappaita aina farkkujen kanssa niin, että kapeat lahkeet olivat tungettu saappaiden sisään.

Ehkä nyt kuitenkin vielä jatkan saapas-asuista inspiroitumista Pinterestissä ja päätän sitten, mistä tyylistä oikein loppujen lopuksi tykkään! :D

Pinterestistä puheen ollen, meidän asuntokaupat ovat vieläkin hieman kesken, mutta Pinterestiin olen kasannut usemmankin taulun sisustus-ja remonttiaiheisia kuvia. Saa myös suositella taitavia remppatyyppejä pk-seudulta niin seinien maalaamiseen, sisäovien vaihtamiseen kuin muihinkin remontointi-juttuihin. Olen esimerkiksi saanut päähäni haluavani muutamaankin kohtaan ihanan peili-seinän, jonka toteuttamiseen tarvitsen osaavaa apua.

Mahtavaa alkavaa viikkoa!

<3: Pinja

Tänä vuonna kesäloma on pitkästä aikaa oikeasti tuntunut kesälomalta! Ehkä se johtuu siitä, että olen pitkästä aikaa saanut ihan oikean, kokonaisen kesäloman. Säätkin ovat kerrankin olleet kohdillaan ja rannallekin on päässyt oikeasti nauttimaan lämmöstä. Loman alussa tein loman toivelistan, jonka löydät TÄSTÄ postauksesta ja olin jo ekan viikon aikana saanut toteutettua listan lähes läpi. Ei sillä, että olisin siitä stressiä ottanut, mutta asiat oli sellaisia, joita toivoin lomani aikana saavani tehdä. Monen asioista olisi voinut toki toteuttaa vesisateessakin, kuten monena muuna vuonna, mutta sään ollessa upea, tuntuukin enemmän lomalta. Toki sadepäiviäkin on ollut, mutta ne ovat osuneet sopivasti aurinkoisten päivien väliin ja pieni lepohetki kaikesta menemisestä on tullut ihan tarpeeseen ja pyykkivuortakin on raaskinut näinä päivinä pienennellä.

Lomailua Saimaalla, jätskiä ja uimista

Olemme viimeisimmät kesämme viettäneet aina yhden viikon Saimaan rannalla lomaillen anoppini ja mieheni veljen perheen kanssa ja nyt sainkin aloittaa lomani tällä reissulla. Meillä on kaikki neljä serkusta samanikäisiä, isommat viisivuotiaita ja pienemmät kolmevuotiaita, joten pojillekin viikko serkkujen kanssa on aina yksi kesän odotetuimmista kohokohdista. Serkkuja toki näemme arkenakin usein, sillä he asuvat ihan meidän lähellä, mutta kokonainen viikko yhdessä on silti aina extra-kivaa.

Vihdoinkin myös säät osuivat kohdilleen yhteisen lomaviikkomme kanssa ja vietimmekin päivittäin aikaa rannalla uiden lämpimässä järvivedessä, syöden jätskiä ja leikkien ulkona. Kävimme myös Lappeenrannan liikennepuistossa, josta tuli isompien poikien suosikki jo viimevuonna ja nyt pienemmätkin pojat pääsivät menoon mukaan. Liikennepuiston jälkeen suuntasimme Suomen parhaaksi kahvilaksi valittuun Satamatie 6:teen Lappeenrannan satamassa, jossa jono ulottui ulos asti. Otimme raikkaat jääkahvit ja feta-täytteiset croissantit ja lapsille niin hyvännäköiset voisilmäpullat, että meidän aikuistenkin piti vielä käydä jälkikäteen hakemassa itsellemme samanlaiset.

Pitkään nukkumista ja äänikirja-vinkkejä

Kotiin palattuamme olemme ottaneet ihan rennosti ja tehneet juuri sitä, mikä milloinkin huvittaa. Olen saanut myös nukkua ihan oikeasti pitkään, joskus jopa puoli ysiin, mikä pienten lasten vanhemmille ( ainakin meidän perheessä ) on extra-harvinaista herkkua.

Loman ekan äänikirjan aloitin paluumatkallamme Saimaalta kotiin ja se oli Ville Haapasalon Et muuten tätäkään usko-kirja, joka oli jatkoa aiemmin lukemalleni Et kuitenkaan usko-kirjalle. Reissullamme sain myös muutaman muun lukuvinkin mieheni veljen vaimolta, jolta usein tulee parhaat lukuvinkit sekä sarja- ja leffasuositukset. Tänään aloitin tuon Haapasalo-kirjan loppuun kuunneltuani kuuntelemaan Trevor Noahin Laiton lapsi-kirjaa, joka kertoo hänen elämästään valkoisen isän ja tumman äidin lapsena Etelä-Afrikassa aikana, jolloin rotujen sekoittaminen oli laitonta. Ja valitettavasti tuosta ei ole edes kovinkaan kauan aikaa, sillä nykyään stand up-koomikkonakin tunnettu Trevor on kolmekymppinen. Katsoimme muuten tästä innostuneena Netflixistä hänen stand uppiaan ja se oli ihan mahtavaa! Kannattaa kurkata!

Tämän kirjan jälkeen lukulistalle tuli Tara Westoverin Opintiellä-kirja, joka taas kertoo Idahossa kaikesta sivistyksestä ja nykyaikaisesta koulutuksesta erossa elävän perheen tytön elämästä, joka vasta aikuisena pääsee ensimmäistä kertaa kouluun. Tämä kirja tuskin kuitenkaan kerkiää nyt kesäloman aikana enää lukuun, joten se saa jäädä työmatkojen kuuntelukirjaksi.

Uuden opiskelua

Okei, saattaa kuulostaa aika ankealta, että joku haluaa lomallakin opiskella jotakin uutta, mutta itselleni se on ehkä myös tapa rentoutua, enkä muutenkaan osaa oikein olla tekemättä mitään. Valokuvausta ja editointia opiskelen pikkuhiljaa kokoajan ja se onkin sellainen juttu, jossa kehittymismahdollisuuksia ja tyylejä on loputtomasti. Mutta halusin kuitenkin aloittaa myös jotakin ihan uutta ja päätin vihdoinkin nyt ihan oikeasti opiskella venäjää niin, että oppisin sitä ihan kunnolla. Lukiossa opiskelin sitä muutaman kurssin, mutta lukion loputtua myös venäjän opiskelu jäi. Kieliä minulla muutenkin alkoi olla jo vino pino ja englannin ja ruotsin lisäksi luin ylä-asteen ja lukion myös ranskaa ja espanjaa sekä lukiossa muutaman kurssin kiinaakin venäjän lisäksi. Olen siis aina tykännyt kielistä ja olen oppinut niitä myös helposti, mutta kun jotakin kieltä ei käytä, kynnys sen käyttämiseen vain kasvaa.

Venäjän opiskelun aloitin Word Divellä ( palvelu saatu ) ja nyt olen päivittäin vähintään yhden osion käynyt opintoja läpi ja yllättävän paljon olen myös jo oppinut! Kun tästä edistyn, niin haastan kaikki venäjänkieliset tuttavani puhumaan kanssani venäjää, ettei taito mene hukkaan.

Hauskuutusta ja relailua

Eilen nappasimme ihanan ystäväni mukaan ja veimme pojat Lintsille, sillä vuoden Lintsi-käynti oli vieläkin tekemättä. Porukkaa oli yllättävän paljon rajoituksista huolimatta, mutta onneksi myös käsidesiautomaatteja oli joka nurkassa. Pojat ovat vielä sen verran pieniä, ettei rannekkeille oikein ole käyttöä ja kävimmekin kaikki pikkutyypeille suunnatut ilmaiset laitteet läpi. Yksi pettymys oli vain se, että Panoraama, se hidas, korkealle menevä maisemankatselulaite, joka on ollut ilmainen niin kauan kuin muistan ( ihan oikeasti kolmekymmentä vuotta ainakin! ), oli tullut yhtäkkiä maksulliseksi. Noh, se jäi sitten käymättä ihan siksi, etten jaksanut lähteä metsästämään lippukioskia.

Tänään sitten suuntasimme isäni luo, herkuttelimme letuilla, jotka isäni paistoi pihalla, keräsimme marjoja ja sain rentoutua poikien riehuessa pihalla. Huomenna tiedossa olisi jokavuotiset perheen rapujuhlat! Tämä ei muuten suinkaan ollut sitten mikään lomansummaus-postaus, sillä lomaa on vielä viikko jäljellä!

Miten teillä on loma sujunut?

<3: Pinja

Jeeee, olen jo jonkin aikaa haaveillut vaihtavani Canon 80D:ni täysikennoiseen 6D-malliin tai peilittömään Canon Eos R-kameraan, mutta ajattelin ostokseni odottavan heinäkuisia veronpalautuksia. Eilen kuitenkaan en enää malttanut odottaa vaan marssin vanha kamera kainalossani Rajalaan ajatuksenani jättää se vaihtolaitteeksi uutta ostaessani, mutta liike olikin kiinni ja nettisivuilla oli ollut vanhat aukioloajat. Maanantaihin en kuitenkaan jaksanut odottaa, joten laitoin vanhan kamerani muutamaan facebookin kamerakirppisryhmään myyntiin ja kävin ostamassa uuden Verkkokaupasta, jonka kameraosastolla tiesin jo entuudestaan olevan asiantunteva palvelu.

Hetken kerkesin itsekseni tutkailla kameroita, mutta sitten sain apua samalta myyjältä, joka oli aieminkin auttanut minua objektiivien valinnassa ja osasi asiansa, joten uskalsin luottaa hänen neuvoonsa ja päädyin pitkän pohdinnan päätteeksi peilittömään, täysikennoiseen Canon Eos R-kameraan. Päädyin siihen, koska se omasi kaiken, mitä olisin 6D:ltä hakenut ja se oli kaupanpäälle vielä kevyempi, uudempi malli. Koska kuvailen myös jonkin verran itsekseni, siitä löytyi myös kääntyvä näyttö, joka on tähän hommaan oleellinen. Sama olisi kyllä löytynyt tuosta 6D Mark II-mallista, mikä oli toinen vaihtoehtoni.

En ostaessani tajunnut, että vanhaan kameraani hankkimani Canonin RC-5-etälaukaisin ei käykkään tähän kameraan vaan tarvitsen ilmeisesti RC-6-kaukosäätimen. Se nyt on enää vaan muutaman kympin ostos, mutta testaillessani käytin canonin puhelinsovelluksen etälaukaisinta, mikä toimi kyllä hyvin sekin.

Ihan ensimmäiseksi räpsin testailukuvia, mistäpä muustakaan kun ostamastani viikonlopun piristyskukkakimpustani, kahvikupistani ja lapsistani. Värit toistuivat kirkkaampina ja kauniimpin kuin vanhassa kamerassani, syväterävyyskin näytti pehmeämmältä ja smoothimmalta eikä minun tarvinnut peruuttaa kilometrin päähän kuvaa ottaakseni toisin kuin croppikennoisessa 80D:ssä. Tämä helpottaa kyllä kummasti kotona kuvailua, sillä mitään valtavaa kotia meillä ei ole, missä olisi tilaa ottaa isoja etäisyyksiä kuvaillessa.

Kameran mukana tuli adapteri, jonka avulla EF-linssit saa runkoon kiinni, joten pääsen hyödyntämään jo entuudestaan kaapistani löytyviä Canon EF 50mm f/1.8- ja Sigma 85mm f/1.4-objektiivejani, joista saan nyt entistä enemmän irti! Paketin mukana tuli itseasiassa tuo samanlainen 50 millinen linssi, joten sen aiempani pistin vanhan kamerani kanssa myyntiin.

Croppikennoisessa 80D:ssä kotona kuvaillessa vastaan on tullut juuri tuo tilanpuute, eikä minulla ole ollut mahiksia kuvata minkään sortin asukuvia kotona. Innoissani seuraavaksi kokeilinkin jalustan ja etälaukaisimen avulla, mahdunko nyt kokonaan kuvaan ja jes, mahduin! Tarkoitus ei jatkossa ole kuitenkaan alkaa kuvata asukuvia kotona, sen haluan edelleenkin tehdä ihmisten ilmoilla, mutta välillä olisi kiva näyttää joitakin sneak peek-tyylisiä kuvia kivoista asuista tai muista löydöistä, joten nyt sekin onnistuu.

Tässä siis testimielessä pieni kurkistus muutamaan laadukkaan, kotimaisen A la Loukon ihanuuteen ( tuotteet saatu ), joista näette oman postauksensa vähän myöhemmin. Tuohon beigeen huivikauluspaitaan olen ihan täysin ihastunut! Vaaleansininen toppi puolestaan sopii kauniisti niin beigejen kuin harmaidenkin neuletakkien alle.

En millän malta odottaa, että pääsen kunnolla räpsimään kuvia uudella kamerallani!

Mitä kameroita teillä on käytössä?

<3: Pinja